Tällä viikolla Alora on saanut jälleen kokea paljon uusia asioita. Etenemme aika maltillisesti, Alora kun tuntuu aina vieroksuvan ja pelkäävän kaikkea uutta. Olemme tällä viikolla totutelleet imuriin: nostin sen aluksi muutamia kertoja päivässä näytille, ja annoin namuja sen lähellä rauhallisesti oleskelusta, sitten laitoin imurin päälle vähäksi aikaa toisessa huoneessa ja sitten samassa huoneessa Aloran kanssa yrittäen itse näyttää aivan ylitsepursuavan rauhalliselta. Seuraavaksi tein sillä siivousliikkeitä ilman että se oli päällä ja sitten vain käytin sitä ihan normaalisti. Aluksi Aloraa siltikin pelotti imurointi, ja se meni sohvan alle piiloon. Loppujen lopuksi se kuitenkin tuli sohvan alta, ja käyttäytyi kuin ei mitään imuria olisikaan. Jes!
Moppi sen sijaan olisi ollut paljon kiinnostavampi. Se kun huiskii niin kivasti lattioita eikä pidä ääntä. Aloran silmistä oikein näkee kun se ajattelee: "Mikä loistava jahtauskohde!" Aloraa sai kyllä kieltää mopin kimpusta jatkuvasti. Aina se onneksi kiinnostui omista leluista, kun niitä tarjosi sille vaihtoehdoksi mopin kimpussa olemisesta. Jospa se siitä pikkuhiljaa!
Sohvalle ja sängylle tyttö haluaisi pyrkiä ihan koko ajan, eikä se tunnu käsittävän ettei se saa niille tulla. Olemme ottaneet tavaksi olla vain huomioimatta sitä kokonaan kun se pyrkii sohvalle tai sängylle, mutta se vain häntä heiluen seisoo etutassut sängyn tai sohvan reunalla... Voih, kiva nähdä miten sen kanssa käy.
"Katso"-harjoituksissa olemme edenneet hyvin. Alora selvästi tietää sanan merkityksen ja alkaa tapittaa hetimiten silmiin sanan kuulleessaan. Olemme siirtäneet sanan käyttöön myös ovesta ulos pyytämiseen. Lisäksi käytämme sanaa aina jos meillä on jotain (esimerkiksi lelu tai ruokakuppi), jonka Alora haluaa. Olemme yrittäneet myös laskea Aloran himoitseman tavaran maahan, jonka jälkeen sen on pitänyt pyytää lupa katsomalla ja sitten saanut jatkaa toimintaan kuullessaan "ole hyvä." Aluksi jouduimme estämään sen kulkua, mutta nyt sen pyrkiessä kohti tavaraa riittää pieni kosketus rintaan, jolloin se huomaa katsahtaa silmiin ja saa luvan käydä käsiksi tavaraan. Joskus se jopa ihan kiltisti istuu paikallaan ja katsoo tavaraa, sitten katsoo silmiin ja saa luvan ottaa tavaran!
Samoin yksinoloharjoituksissa olemme edenneet mielestäni suhteellisen hyvin. Huomasimme, että aitaus kävi pidemmän yksinolon päälle tylsähköksi, joten aloitimme harjoitukset alusta makuuhuoneeseen. Myöhemmin ajattelimme aidata pentuaitauksella vain olohuoneen ulos hauvan yksinolotilasta, sillä emme voi taata etteikö olohuone olisi pennulle sähköjohtoineen aina täysin turvallinen yksinolopaikka. Makuuhuoneeseen olemme uskaltaneet jättää Aloran tähän mennessä yksin kymmeneksi minuutiksi ja koko sen ajan se onkin odotellut hiljaa järsien possukorvaa tai tuhoten kongia ;) Tässäkin etenemme pikkuhiljaa ja yksinoloaikaa vaihdellen - ehkä tänään uskalletaan yrittää vartin yksinoloa... Toisaalta hieman jännittää, sillä ensiviikolla mun koiravauva-loma loppuu ja täytyy palata opintojen pariin, vaikkakaan ei hirveän täysipainoisesti. Päivää kohden Aloralla tulee olemaan yksinoloa kahden tunnin pätkissä.
"Irti"-käsky toimii satunnaisesti. Joskus lelu olisi niin kiinnostava, ettei siitä vain malta päästää irti. Tässä kaipaammekin vielä lisäharjoitusta. Samoin lelun vaihtaminen toiseen on välillä haasteellista, jos suussa oleva tavara on hirvittävän kiinnostava. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että Alora on tähän mennessä ollut lähinnä kiinnostunut leluistaan, eikä ole suuremmin alkanut repiä kiellettyjä asioita, mitä nyt välillä on hampaat saattaneet eksyä hieman väärään paikkaan.
Olemme harjoitelleet myös hihnakävelyä, joka suujuu sisätiloissa mainiosti. Olen opettanut Aloralle, että reiden taputuksesta sen tulee tulla sivulle, josta seuraa namupaloja. Sisällä se seuraakin hihnassa mielellään sivulla, jonka se tosin tekee mielellään myös ilman hihnaa... Ulkona Alora kuitenkin mieluummin pyrkii kohti sisätiloja, eikä osaa kulkea hihnassa yhtään niin kauniisti kuin sisällä. Mutta ehkä harjoitus tekee tässäkin mestarin pikkuhiljaa!
Hihnakävelyn lisäksi olemme hieman harjoitelleet seisomista paikallaan. Paikallaan on kiva olla jos nameja tulee jatkuvalla syötöllä ;) Ehkä lähipäivinä saan tänne seisotuskuvan tyttösestä! Myös pöydällä ollaan edelleen oleskeltu hieman, samoin kuin hampaita, tassuja ja korvia on tutkiskeltu. Käskystä pysähtymistä olemme yrittäneet hieman tytölle esitellä, sitäkin toivon mukaan jatketaan. Kutsusta Alora tulee mielellään paikalle. Istumisesta opetin eilen ihan alkeita.
Aloraa on kiva opettaa silloin kun se on kaikista riehakkaimmalla päällään, ja haluaisi vain juoksennella ympäri taloa. - Opettaminen rauhoittaa sitä niin paljon! Varsinkin katsomisharjoitukset tuntuvat olevan hyvin rauhoittavia. Toiseksi rauhoittavaksi tekijäksi huomasimme veden, kun pesimme "kellertyneen" Aloran muutama päivä sitten. Ennen kylpyä tyttö oli ihan energinen ja jännitimme hieman että mitenköhän kylvetys onnistuu, mutta heti kun Alora sai vettä päälleen se rauhoittui ihan täysin ja taisi vain nauttia kylvystä.
Tiistaina meillä kävi jälleen vieraita: tällä kertaa kokonainen perhe, kaksi aikuista ja kaksi lasta. Siinä olikin Aloralle jo niin paljon uusia tuttavuuksia lyhyessä ajassa, ettei Alora ehtinyt heidän lyhyen vierailunsa aikana tottua heidän läsnäoloonsa, vaan arasteli koko ajan.
Perjantaina meillä olisi tarkoitus vastaanottaa vielä yksi vieras, jonka haemme juna-asemalta. Sinne reissulle Alorakin pääsee mukaan. Olemme hieman ehtineet totuttaa Aloraa autoilemaan omalla paikallaan autossa, tätä harjoitusta jatketaan myös toivottavasti tänään, jotta Alora uskaltaa autoilla perjantaina. Samoin perjantaina meidän on tarkoitus mennä piipahtamaan pentujen leikkikoulussa, missä Alora pääsee näkemään muitakin pentuja ja sosiaalistumaan koirien tapoihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti