Haettiin tänään Alora viimein kotiin. Alkumatkasta se vinkui ja pyöri etupenkkiä ympäri, mutta aika nopeasti energia loppui ja se rauhoittui nukkumaan. Loppumatka menikin sitten rauhallisesti, kun Alora makoili sylissäni etupenkillä Annen antaman, tuttuja hajuja sisältävän viltin päällä. Neljän aikoihin päästiin perille Jyväskylään. Täälläkin Alora oli aluksi hieman kummissaan ja köpötteli vähän aikaa ympäriinsä häntä koipien välissä. Kun laskimme Annen antaman viltin lattialle, se asettui heti siihen makuulle.
Annettiin Aloralle hetimiten vettä ja ruokaa, turvotettuja napuja ja jauhelihaa. Vesi maistui muutamia hörppyjä kerrallaan ja ruokakupista katosi nopeasti jauheliha, mutta naput jäivät jäljelle.
Aluksi pentu seurasi meitä ympäri asuntoa, minne menimmekin, mutta nopeasti Alora tuntui myös löytäneen lempipaikkansa pentuaitauksesta. - Sinne se tuntuu hakeutuvan aina kun ei ole hakemassa meiltä huomiota. (Joka on tietysti hyvä sitä ajatellen, että siellä toivoisimmekin sen oppivan oleilemaan itsekseen myöhemmin) Nukkumaan se käy kuitenkin mieluiten meidän lähellämme, lukuunottamatta lyhyttä torkahdusta pentuaitauksessa itsekseen (tämä tapahtuma on ikuistettuna kuvaan). Nyt tätä kirjoittaessani Alora makoilee varpaideni päällä nukkuen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti