perjantai 20. syyskuuta 2013

Agility-Allu

Aloitimme Aloran kanssa viimein agilityn! Kurssi alkoi pari viikkoa sitten torstaina.

Ensimmäiselle kerralle Alora-neiti ei kuitenkaan päässyt juoksujen vuoksi. Minä sen sijaan olin paikalla. Ilman koiraa. Istuin penkillä kentän laidalla ja kuuntelin korvat höröllä alkeita eri esteille. Ja kyllä harmitti, ettei Alora ollut mukana! Olisi ollut mukava itsekin päästä jo kokeilemaan, näytti sen verran mukavalta toiminnalta! Raapustin vihkoon ylös eri esteillä muistettavia seikkoja ja yritin muistaa kertailla niitä ennen seuraavaa kertaa...

Kertailin kyllä hienosti muistiinpanot ennen seuraavaa kertaa, mutta siitäkin huolimatta seuraavalla kerralla oli pieniä käynnistymisvaikeuksia, ainakin emännällä. Miten hankala voi olla käsittää sellainen yksinkertainen ohje kuin esimerkiksi: "Ohjaa koiran puoleisella kädellä"? Koiran ulkopuolinen käsi saattoi kuitenkin kovasti yrittää ohjata koiraa esteistä yli... Tältä kerralta saatiin kotiläksyksi harjoitella koiran pysäyttämistä kontaktipinnoille harjoittelemalla käskyä esimerkiski portaiden alapäässä. Hienosti mekin metsästettiin rappusia pitkin lähimantuja, kun ei oikein viitsinyt tuonne rappukäytäväänkään mennä treenailemaan. Onneksi Jyväskylä on mäkistä maastoa, joten tehtävään sopivat rappuset löytyivät ihan ulkotiloista ;)

Kolmannella agi-kerralla alettiin päästä jyvälle! Omistaja ei enää tuntenut itseään täysin ameebaksi, ja uskalsi jopa luottaa koiraansa niin paljon, että päästi sen irti hihnasta. (Kun edellisellä kerralla jätin aina hihnan roikkumaan koiran perään varmuuden vuoksi.) Ja hienosti Alora ääniohjautui vapaana, omistaja oli niin ylpeä!

Ehdoton estesuosikki tällä kerralla näytti olevan kahden hypyn sarja, mutta Alora meni myös hienosti putkeen. Näiden esteiden suorituksesta alkoi jo löytyä vauhtiakin!

Oi että, olen innoissani tästä lajista, vaikka ihan alkeita vielä mennään!

Alora toivottaa kivaa syksyn jatkoa!

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Uiva koira!

 Nyt se on nähty. Se asia, jota olen hartaasti toivonut. Alora ui.

Oltiin mun perheen kanssa meidän mökillä mato-ongella ja muuten vain oleskelemassa. Alora kirmaili ympäriinsä ja heiteltiin sille sitten myös keppiä veteen. Alora näytti kovasti siltä, että kyllä haluttaisi noutaa keppi ja suuren epäröinnin jälkeen se noutikin yhden heitetyistä kepeistä melko läheltä rantaa. Sen jälkeen sen kunnianhimo näytti kasvavan.

Vesi ei näyttänyt olevan Aloralle enää yhtään niin kammoksuttava elementti kuin joskus aiemmin. Se näytti jopa käyvän kammuksuttavammaksi omistajalle: Jossain vaiheessa joku heitti nimittäin kepin hurjan kauas rannasta (varmaan vahingossa), ja keppi sattui vielä kohtaan, joka oli aikamoisen äkkisyvä heti rannasta, ja tietenkin Aloran oli PAKKO saada juuri se keppi haettua. Se yritti aina rannasta uudelleen ja uudelleen, ja pulahti joka kerta äkkisyvässä jotenkin hätäisesti. Raasu, kun pulikoi siinä hätääntyneenä, palasi rantaan, ja sitten yritti uudestaan, kun halusi vain saada sen kepin. Katselin sen menoa jonkin aikaa, ja heitin sitten lähemmäs rantaa toisen kepin, johon se onneksi tyytyi. Voi tuota tyttöä.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Serti-tyttö!

Tänään se päsähti! Yllätysten yllätys. Lähdimme Aloran kanssa hakemaan Jämsän näyttelystä mahdollisimman hyvää arvostelua, tyttö kun on omaan silmään kehittynyt huimasti. Kroppa on kehittinyt paljon; takakorkeus on hävinnyt, turkki on kasvanut ja selkä leventynyt. Mitään tällaista en kuitenkaan osannut odottaa... Arvostelu ja kuvat puhukoon puolestaan!

Tuomari: Kärdi Maret, Estonia
"Erinomaista tyyppiä. Sopivasti kehittinyt. Ilman liioittelua oleva juniori narttu, jolla sopiva raajaluusto, erinomaiset kulmaukset ja riittävän tiiviit käpälät. Oikeanmallinen tummasilmäinen pää. Hiukan alhainen korvien kiinnitys. Hyvät huulet, hampaisto. Ryhdikäs kaula. Hyvä rintakehä. Riittävän tiivit lanneosa. Oikea-asentoinen ja liikkeessä mukana työskentelevä häntä. Korrekti karvapeite. Vielä itsevarmuutta kaipaava luonne. Reippaat liikkeet." ERI, SA, ROP, SERT

Tuore sertin saanut
Liikkeessä...

.... ryhmäkehässä!

Palkintoposeeraus


Ryhmäkehässä ei enää menestystä herunut, mutta tässä on tärkein:

Alora on nyt serti-tyttö! VAU!